Liikettä ja kauneutta, taitoa ja toimivuutta

Aikidossa opiskellaan samuraiden harjoittamiin aseettomiin ja aseellisiin taistelutaitoihin perustuvia kehon ja mielen käytön taitoja. Puolustautuja harjoittelee, kuinka harjoituskumppanin voimaa ja hyökkäysaikeita voidaan ohjata itsestä poispäin. Ohjaus tapahtuu väkivallattomasti kehon luontaisia pyöreitä liikeratoja hyväksi käyttäen. Puolustautujan vastaparina oleva hyökkääjä oppii puolestaan ohjauksen kohteena ollessaan mukautumista ja sopeutumista. Hän ymmärtää parin avulla, kuinka omat riidanhaluiset aikeet voidaan purkaa pehmeästi.

Ulkopuolisen silmin edistyneen aikidoharjoittelijan taidot näyttävät sulavilta, kauniilta, virtaavilta ja rytmikkäiltä. Lajiin tutustuminen alkaa perusteista, kuten oikean asennon, liikkumisen, pehmeän kaatumisen ja aikidon perustekniikkojen harjoittelusta. Taitojen kartuttua harjoitteet tulevat vaativammiksi. Jokainen harjoittelee kuitenkin omien kykyjensä rajoissa omaa kehoaan kuunnellen. Kaiken kaikkiaan harjoittelu kehittää fyysistä ja henkistä kuntoa, kehotietoisuutta ja kehon koordinaatiota. Samalla lisääntyy tietoisuus siitä, kuinka ristiriitoja itsen sisällä ja suhteessa muihin voi purkaa pehmeästi. Aikidon historiallisten juurten vuoksi se toimii tietyiltä osin myös itsepuolustusmenetelmänä, mutta harjoittelun päämäärä on toisaalla.

←   →